Terminologian teoriaan perustuvat systemaattisesti laaditut sanastot



Pankki- ja rahoitussanasto
Bank- och finansterminologi

Sanastokeskus TSK:n koordinoima pankki- ja rahoitusalan sanastohanke julkaisee alan sanastoaineistoa yleiseen käyttöön. Julkaistut suositukset ovat syntyneet Sanastokeskuksen sekä useiden pankki- ja rahoitusalan asiantuntijoiden yhteistyönä. Pankki- ja rahoitusalan termipankki on avattu helmikuussa 2002. Se sisältää termistöä, käsitteiden määritelmiä ja kuvauksia sekä käsitekaavioita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Käsiteanalyysin lähtökohtana on ensisijaisesti Suomen järjestelmä ja toissijaisesti pohjoismaiset ja eurooppalaiset järjestelmät.

Pankki- ja rahoitussanasto julkaistaan Sanastokeskuksen WWW-sivustolla, ja sanasto päivitetään TEPAan kerran vuodessa. Tuoreimmat termisuositukset kannattaa siis etsiä Pankki- ja rahoitussanaston omilta sivuilta.


Tietotekniikan termitalkoot

Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot -projektissa laaditaan suosituksia suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Suositusten takana on joukko tietotekniikan, kielen ja viestinnän ammattilaisia. Tietotekniikan termitalkoissa on suomen- ja englanninkielisiä termejä sekä suomenkielisiä määritelmiä ja käsitekaavioita.

Tietotekniikan termitalkoot julkaistaan Sanastokeskuksen WWW-sivustolla, ja sanasto päivitetään TEPAan kerran vuodessa. Tuoreimmat termisuositukset saa täten Tietotekniikan termitalkoiden omilta sivuilta.


Geoinformatiikan sanaston 5. laitos (TSK 51)
Ordlista för geoinformatik, Vocabulary of Geoinformatics

Vuonna 2014 julkaistua Geoinformatiikan sanaston kolmatta laitosta (TSK 45) on täydennetty ja päivitetty. Sanastoon on lisätty paikkatietoanalyysiin, teemakarttaan ja julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuuriin liittyvää käsitteistöä. Päivitykset puolestaan koskevat Geoinformatiikan sanaston aiemmissa laitoksissa julkaistujen käsitteiden tietoja yleisesti. Sanastosta on myös karsittu pois erityisesti geodesiaan liittyvää käsitteistöä, sillä geodesian käsitteitä on tarkoitus julkaista erillisessä sanastossa.

Geoinformatiikan sanaston neljännessä laitoksessa esitetään termitietueina ja käsitekaavioina noin 300:n paikkatietoon ja geoinformatiikkaan kuuluvan käsitteen tiedot. Käsitteiden sisältö kuvataan määritelmien ja niitä täydentävien lisätietojen avulla. Suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset, ja termeille annetaan vastineet ruotsin ja englannin kielillä. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla.

Geoinformatiikan sanaston neljäs laitos on tarkoitettu työvälineeksi erityisesti kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen ja hyödyntämiseen, paikkatietostrategian toteuttamiseen sekä paikkatietoalan kouluttamiseen osallistuville organisaatioille ja henkilöille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Yleisemmin sanastosta toivotaan olevan hyötyä kaikille geoinformatiikan ammattikielen käyttäjille ja käsitteiden määritelmiä tarvitseville eli alan ammattilaisten lisäksi muun muassa tietojärjestelmien kehittäjille, tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Sanastolla pyritään myös edistämään julkisen hallinnon tietojen yhteentoimivuutta.

Sanaston neljättä laitosta työstäneisiin työryhmiin kuului edustajia Sanastokeskuksen ja Maanmittauslaitoksen lisäksi mm. Helsingin kaupungilta ja Tilastokeskuksesta. Sanastotyön rahoitti Maanmittauslaitos.

Geoinformatiikan sanaston neljäs laitos julkaistiin maaliskuussa 2018 Sanastokeskus TSK:n sivuilla PDF-muodossa.

Kustantaja: Maanmittauslaitos. ISBN 978-952-313-762-2.


Kokonaisturvallisuuden sanasto (TSK 50)
Ordlista om övergripande säkerhet, Vocabulary of Comprehensive Security

Sanastokeskus päivitti Turvallisuuskomitean toimeksiannosta vuonna 2014 valmistunutta Kokonaisturvallisuuden sanastoa yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Sanaston sisältöä täydennettiin ja päivitettiin hieman ja käsitejärjestelmäkaaviot muunnettiin UML-muotoisiksi (Unified Modeling Language). Sanaston muokkaaminen oli tarpeen muun muassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittämisen vuoksi. Uusi strategia julkaistiin marraskuussa 2017, ja sanaston toinen laitos, TSK 50, valmistui joulukuussa 2017.

Päivitetyssä Kokonaisturvallisuuden sanastossa on noin 190 käsitettä. Termit ja käsitekuvaukset ovat suomeksi ja vastineet ruotsiksi ja englanniksi. Sanastossa on määritelty muun muassa yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, huoltovarmuuteen, varautumiseen, uhkiin ja häiriötilanteiden hallintaan liittyviä käsitteitä.

Kokonaisturvallisuuden sanaston päivitys toteutettiin laajassa yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Sanastotyötä ohjasi Turvallisuuskomitea, ja sen rahoituksesta vastasi puolustusministeriö.

Päivitetty Kokonaisturvallisuuden sanasto on julkaistu TEPA-termipankin lisäksi Sanastokeskus TSK:n sivuilla PDF-muodossa.

© Sanastokeskus TSK ry
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2017. ISBN 978-952-9794-36-2 (PDF)


Kelan terminologinen sanasto – Etuuksiin liittyvät käsitteet, 4. laitos (TSK 49)
FPA-termer – Förmånsrelaterade begrepp, 4 upplagan

Kela ja Sanastokeskus TSK aloittivat jo vuonna 2007 yhdessä sanastoprojektin, jonka tavoitteena on yhtenäistää, vakiinnuttaa ja selkeyttää Kelan hoitaman sosiaaliturvan käsitteistöä ja edistää Kelan ja sen yhteistyökumppaneiden välistä tiedonvaihtoa järjestelmällisen sanastotyön avulla. Kelan terminologisen sanaston 1. laitos julkaistiin vuonna 2010, 2. laitos vuonna 2012 ja 3. laitos vuonna 2014. Uusin 4. laitos julkaistiin vuoden 2017 alussa.

Sanaston aihealueina ovat Kelan hoitamat etuudet, kuten sairausvakuutuslain mukaiset päivärahat ja sairaanhoitokorvaukset, kansainvälinen sairaanhoito, työterveyshuolto, vammaisetuudet ja vammaisten tulkkauspalvelu, Kelan järjestämä ja korvaama kuntoutus, Kelan maksamat eläkkeet, asumistuet, opintoetuudet, sotilasavustus, perhe-etuudet ja työttömyysturva. Nyt julkaistuun 4. laitokseen on lisätty muutamia uusia käsitteitä ja samalla aiemmin julkaistua aineistoa on päivitetty.

Kelan terminologiseen sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot yli 500 käsitteestä. Sanastossa selvitetään käsitteiden sisällöt määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla sekä annetaan suositukset suomen- ja ruotsinkielisistä termeistä. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla. Kelan terminologinen sanasto on täysin kaksikielinen: alkutekstit, käsitekuvaukset ja käsitekaaviot on käännetty ruotsiksi.

Kelan terminologinen sanasto kuvaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää lainsäädännön näkökulmasta. Sanasto on tarkoitettu sosiaaliturvan asiantuntijoille, lainvalmistelijoille, tiedottajille, toimittajille, kääntäjille ja kaikille niille, jotka tarvitsevat tietoa siitä, mitkä ovat suositeltavat Kelan hoitaman sosiaaliturvan termit ja mitä ne tarkoittavat. Sanasto voi myös tukea tiedonhallintaa ja auttaa kehittämään tiedonhakua, tiedonsiirtoa, arkistointia ja tiedon mallintamista.

Sanasto on julkaistu sekä Sanastokeskus TSK:n että Kelan sivuilla PDF-muodossa.

©Kansaneläkelaitos (Kela)
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2017. ISBN 978-952-284-016-5 (PDF, Kela)


Mobiilisanasto (TSK 48)
Mobilordlista, Mobile Vocabulary

Mobiilisanasto – Matkaviestinsanaston (TSK 29) täydennysosa on nimensä mukaisesti laadittu täydentämään vuonna 2001 julkaistua Matkaviestinsanastoa. Uudelle sanastolle oli tarvetta, koska Matkaviestinsanaston julkaisemisen jälkeen käytössä oleva tekniikka on uudistunut huomattavasti ja käyttäjien ulottuville on tullut runsaasti sekä uusia laitteita että palveluita. Aloite uuden sanaston laatimiseksi tuli Viestintäviraston Terminologia-työryhmältä.

Mobiilisanasto sisältää 45 käsitettä, joiden sisältö on kuvattu määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Käsitteille on annettu suomenkieliset termisuositukset ja niiden lisäksi mahdolliset synonyymit ja hylättävät termit. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi ja englanniksi. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioilla, joiden toivotaan antavan lukijalle paremman kokonaiskuvan kustakin aihealueesta. Sanastossa määritellään ensisijaisesti mobiilitekniikkaan, -palveluihin ja laitteisiin liittyviä käsitteitä.

Mobiilisanaston ensisijaisena kohderyhmänä ovat mobiililaitteiden ja -palveluiden tarjoajat sekä peruskäyttäjät, joiden välistä viestintää sanasto helpottaa. Lisäksi sanasto tukee kuluttajien tiedonhankintaa ja helpottaa laitteiden ja palveluiden vertailua. Käsitteitä valitessa on kuitenkin otettu huomioon myös alan ammattikielen käyttäjät eli alan ammattilaisten lisäksi muun muassa toimittajat, kääntäjät ja tiedottajat.

Sanastohankkeen rahoittivat DNA Oy, Elisa Oyj, Telealan edistämissäätiö TAES, TeliaSonera Finland Oyj sekä Viestintävirasto. Mobiilisanaston laatineessa työryhmässä olivat edustettuina Finnet-liitto ry, TeliaSonera Finland Oyj, DNA Oy ja Viestintävirasto. Työryhmään kuului myös kaksi Sanastokeskuksen terminologia.

Sanasto on julkaistu TEPA-termipankissa sekä Sanastokeskuksen verkkosivustolla PDF-muodossa.

©Sanastokeskus TSK ry
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2015. ISBN 978-952-9794-35-5 (PDF)


Laajakaistasanasto (TSK 43)
Bredbandsordlista, Broadband Vocabulary

Laajakaistasanasto sisältää 60 käsitettä, jotka liittyvät laajakaistayhteyksiin ja -palveluihin, päätelaitteisiin ja muihin tietoliikenneverkon laitteisiin sekä tietoturvaan. Esimerkkejä sanaston käsitteistä ovat Ethernet-yhteys, taloyhtiöliittymä, valokuitupäätelaite, DSL-modeemi ja virustorjuntaohjelma. Käsitteille on annettu suomenkieliset termisuositukset, ja käsitteet on määritelty suomeksi. Lisäksi sanastossa on termien ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.

Sanasto on suunnattu laajakaistapalvelujen käyttäjille, palveluiden tuottajille sekä tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Sanaston toivotaan selkeyttävän ja yhdenmukaistavan laajakaistapalveluita käsittelevää viestintää.

Aloitteen Laajakaistasanaston laatimisesta teki Viestintävirasto. Sanastoa laadittiin kevään 2011 ajan Tietotekniikan termitalkoissa ja sen jälkeen erillisprojektina. Erillisprojektin työryhmässä olivat edustettuina DNA Oy, FiCom ry, Finnet-liitto ry, Nokia Oyj, TeliaSonera Finland ja Viestintävirasto. Lisäksi työhön osallistui kieliasiantuntijoita ja 23 lausunnonantajatahoa. Hankkeen rahoittivat Elisa Oyj, liikenne- ja viestintäministeriö, TeliaSonera Finland Oyj ja Viestintävirasto.

Laajakaistasanasto valmistui maaliskuussa 2012. Sanasto on julkaistu Sanastokeskus TSK:n sivuilla PDF-muodossa.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2012. ISBN 978-952-9794-31-7 (PDF)


Sosiaalisen median sanasto (TSK 40)
Ordlista över sociala medier, Social media vocabulary

Sosiaalisen median sanasto sisältää 62 käsitettä, jotka liittyvät sosiaaliseen mediaan ilmiönä sekä sosiaalisen median palveluihin, sisältöihin ja tietoteknisiin ratkaisuihin. Esimerkkejä sanaston käsitteistä ovat joukkouttaminen, parviäly, uutisnosto, ystäväpyyntö, avainsanapilvi, Ajax ja mainejärjestelmä. Käsitteille on annettu suomenkieliset termisuositukset, ja käsitteet on määritelty suomeksi. Lisäksi sanastossa on termien ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.

Sanasto on suunnattu sosiaalisen median käyttäjille, sisällön ja palveluiden tuottajille sekä tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Sanaston toivotaan vakiinnuttavan termien käyttöä sekä selkeyttävän ja yhdenmukaistavan sosiaalista mediaa käsittelevää viestintää.

Aloitteen Sosiaalisen median sanaston laatimisesta teki Viestintävirasto. Sanasto laadittiin Sanastokeskus TSK:n vetämässä työryhmässä, jossa olivat edustettuina DNA, Elisa, Eniro Finland, Finnet-liitto, Nokia, SW Television Oy / Welho, TeliaSonera, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ja Viestintävirasto. Lisäksi työhön osallistui muita aihepiirin ja kielen asiantuntijoita sekä yli 30 lausunnonantajatahoa.

Sosiaalisen median sanasto valmistui toukokuussa 2010. Sanasto on julkaistu Sanastokeskus TSK:n sivuilla PDF-muodossa.

Sosiaalisen median sanastolle on perustettu myös Facebook-sivu, jonka kautta sanastosta voi antaa palautetta.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2010. ISBN 978-952-9794-26-3 (PDF).


Varautumisen ja väestönsuojelun sanasto (TSK 39)
Beredskaps- och befolkningsskyddsordlista, Preparedness and Civil Defence Vocabulary, Glossar für Notfallplanung und Bevölkerungsschutz

Vuonna 2007 ilmestyneestä Varautumisen ja väestönsuojelun sanastosta (TSK 38) on tehty uusi, päivitetty painos, jossa määritelmät ja huomautukset sekä alkutekstit on käännetty ruotsiksi. Myös käsitekaaviot on esitetty sekä suomeksi että ruotsiksi.

Varautumisen ja väestönsuojelun sanaston tavoitteena on selventää alan käsitteitä, yhdenmukaistaa termejä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen käsitteille, ja siten helpottaa alalla työskentelevien tai muuten sen kanssa tekemisiin joutuvien työtä. Sanaston laajuus on reilut 240 käsitettä. Lisäksi siinä on parikymmentä käsitekaavioita ja kymmenisen kuvaa. Käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin-, englannin- ja saksankieliset vastineet. Sanastoa on mahdollista käyttää hyväksi esimerkiksi alan opetustyössä ja kansainvälisissä yhteyksissä. Uusi ruotsinkielinen versio palvelee paitsi ruotsinkielistä väestönosaamme myös pohjoismaista varautumisyhteistyötä.

Sanaston aihealue on hyvin laaja, sillä varautuminen koskettaa koko yhteiskuntaa. Aiheina ovat uhkat ja riskienhallinta, normaali- ja poikkeusolot, valmius ja siihen liittyvät suunnitelmat, toimivaltuudet ja velvollisuudet, huoltovarmuus, väestönsuojelu ja evakuointi, hoito ja suojaus, säteily, sotilaallinen maanpuolustus, johtaminen sekä organisaatiot ja nimikkeet. Sanastossa pyritään antamaan yleiskuva varautumisesta ja väestönsuojelusta, ja kultakin osa-alueelta on valittu mukaan keskeisimmät käsitteet.

Ensimmäisen Varautumisen ja väestönsuojelun sanaston painoksen julkaisemiseen johtanut hanke käynnistettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) aloitteen pohjalta, ja SPEK myös koordinoi sanastohanketta. Sanastokeskus TSK puolestaan vastasi terminologisesta työstä. Hankkeessa oli SPEKin ja Sanastokeskuksen lisäksi mukana laaja joukko alan keskeisimpiä toimijoita: Etelä-Suomen lääninhallitus, Helsingin pelastuslaitos, Huoltovarmuuskeskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Kymenlaakson pelastuslaitos, Lapin lääninhallitus, Pelastusopisto, Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, sisäasiainministeriö, Suomen Palopäällystöliitto ja Säteilyturvakeskus. Rahoitusta sanastotyölle saatiin Jenny ja Antti Wihurin rahastosta, Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY), sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, SPEKiltä ja Väestönsuojelusäätiöltä. Ruotsin käännöstyön rahoittivat RAY ja SPEK.

Varautumisen ja väestönsuojelun sanaston uusittu painos valmistui heinäkuussa 2009. Sanasto on julkaistu SPEKin kustantamana kirjana, ja sitä voi tilata suoraan kustantajalta. Kirjan mukana tulee CD-ROM-versio sanastosta.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2009. Kustantaja: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Myynti: SPEK. ISBN 978-951-797-320-5 (nid.)


Internetpuhelusanasto (TSK 37)
Internettelefoniordlista, Internet Telephony Vocabulary

Internetpuhelusanasto (TSK 37) määrittelee suomeksi noin 80 internetpuheluihin liittyvää käsitettä ja antaa suositukset suomenkielisistä termeistä. Termeille on annettu vastineet ruotsin ja englannin kielellä. Käsitteitä on lisäksi havainnollistettu käsitekaavioiden avulla.

Sanaston kohderyhmänä ovat kuluttajat. Tavoitteena on kattaa se sanasto, johon kuluttaja törmää hankkiessaan laitteita ja palveluja internetpuhelujen soittamista varten. Käsitteiden määrittelyssä on pyritty välttämään teknisiä yksityiskohtia ja nostamaan esiin kuluttajan kannalta oleellisin tieto.

Kuluttajien lisäksi sanastosta toivotaan olevan hyötyä myös kääntäjille, toimittajille ja tiedottajille. Sanaston tavoitteena on yhtenäistää ja helpottaa internetpuheluja käsittelevää viestintää.

Internetpuhelusanastohanke käynnistettiin syksyllä 2006 Viestintäviraston Terminologia-työryhmän aloitteesta. Sanasto laadittiin Sanastokeskuksen vetämässä työryhmässä, johon kuuluivat Finnet-liitto ry, Kuluttajavirasto, liikenne- ja viestintäministeriö, Nokia, SW Television / Welho, TeliaSonera Finland Oyj ja Viestintävirasto. Hankkeen rahoittivat Finnet-liitto ry, Kuluttajavirasto, liikenne- ja viestintävirasto, SW Television Oy / Welho, TeliaSonera Finland Oyj ja Viestintävirasto.

Sanasto valmistui kesäkuussa 2007. Sanasto on julkaistu PDF-tiedostona Sanastokeskus TSK:n WWW-sivuilla.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry. ISBN 978-952-9794-25-6 (PDF).


Terminologian sanasto (TSK 36)
Terminologins terminologi, Terminology of Terminology, Vocabulaire de la terminologie

Terminologian sanasto (TSK 36) on Nordtermin Terminologins terminologi på nordiska -sanaston (Nordterm 13) suomalainen versio. Sanasto pohjautuu Nordtermin vuonna 1989 valmistuneeseen Terminologins terminologi -sanastoon, ja sen valmistelussa hyödynnettiin tausta-aineistona myös kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn terminologiakomitean (TC 37) vuonna 2000 julkaistua sanastostandardia ISO 1087-1 Terminology work - Vocabulary - Part 1: Theory and application.

Sanastoon koottiin lähes 80 terminologiaan ja sanastotyöhön liittyvää käsitettä. Sanaston suomalaisessa versiossa käsitteet on esitetty suomen- ja ruotsinkielisinä termeineen, määritelmineen ja huomautuksineen sekä englannin- ja ranskankielisine termivastineineen. Termitietueiden lisäksi käsitteet on esitetty suomenkielisissä käsitejärjestelmäkaavioissa.

Sanasto syntyi pohjoismaisena yhteistyönä, jota koordinoi Terminologicentrum TNC Ruotsista. Sanastokeskus TSK vastasi työn koordinoinnista Suomessa ja huolehti sanaston suomalaisen version julkaisemisesta.

Sanasto on julkaistu PDF-tiedostona Sanastokeskus TSK:n WWW-sivuilla.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry. ISBN 952-9794-24-X (PDF).


Työsuojelusanasto (TSK 35)
Arbetarskyddsordlista, Vocabulary of Safety and Health at Work, Arbeitsschutzglossar, Vocabulaire de la santé et de la sécurité au travail

Uusi Työsuojelusanasto on julkaistu syyskuussa 2006. Sanasto sisältää 465 työsuojelualan käsitettä määritelmineen ja niitä täydentävine huomautuksineen. Käsitteille on annettu suositukset suomenkielisestä ammattitermistöstä sekä vastineet ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielellä. Määritelmät ja niitä täydentävät huomautukset on käännetty ruotsiksi. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan kaavioiden avulla.

Sanasto pohjautuu vuonna 1985 julkaistuun Työsuojelusanastoon (TSK 7), jota on ajanmukaistettu lisäämällä uusia käsitteitä ja uudistamalla sanaston jäsentelyä. Työsuojelusanasto on suunnattu ensisijaisesti työsuojelun ammattilaisille ja muille työsuojelutehtävissä toimiville henkilöille, kuten työsuojeluvaltuutetuille, työsuojelupäälliköille ja työterveyshuollon henkilöstölle. Sanastoa voivat hyödyntää myös muut alan ammattikieltä käyttävät, kuten tiedottajat, toimittajat ja kääntäjät.

Työsuojelusanasto on laadittu työryhmässä, johon kuului alan asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, Työterveyslaitoksesta, Työturvallisuuskeskuksesta, Uudenmaan työsuojelupiiristä sekä VTT:ltä. Terminologisen työn rahoittivat Työsuojelurahasto ja Svenska kulturfonden. Sanastoprojektia johti Sanastokeskus TSK, joka vastasi myös projektin käytännön toteutuksesta ja terminologisesta asiantuntemuksesta.

Työsuojelusanaston laatinut työryhmä on sittemmin päivittänyt joitakin sanaston termisuosituksia ja määritelmiä. Päivitykset on julkaistu 7.10.2008 päivättynä lisälehtenä, jota jaellaan painetun Työsuojelusanaston välissä sekä PDF-tiedostona. Kyseiset päivitykset on tehty myös TEPA-termipankissa julkaistuihin Työsuojelusanaston tietueisiin.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2006. Kustantaja: Työterveyslaitos. ISBN 951-802-698-X.


Digi-tv-sanasto (TSK 34)
Digital-tv-ordlista, Digital TV vocabulary

Kolmikielinen Digi-tv-sanasto määrittelee lähes sata digi-tv-käsitettä ja antaa suositukset suomenkielisistä termeistä. Termeille on annettu vastineet ruotsin ja englannin kielellä ja määritelmät ja lisätietoa tarjoavat huomautukset on käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Käsitteitä on lisäksi havainnollistettu kuvien ja suomenkielisten käsitekaavioiden avulla, joiden toivotaan antavan lukijalle kokonaiskuvan sanaston kustakin aihealueesta.

Sanastoon on pyritty valitsemaan keskeisimmät tiedotusvälineissä ja laitteiden käyttöoppaissa esiintyvät käsitteet, ja niiden määrittelyssä on pyritty välttämään teknisiä yksityiskohtia. Sanastolla pyritään helpottamaan digitaaliseen televisioon liittyvää viestintää selventämällä käsitteitä ja vierasperäisiä termejä. Sanaston tavoitteena on myös vakiinnuttaa suomenkielisen termistön käyttöä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen käsitteille. Sanaston kohderyhmänä ovat kaikki digi-tv:n peruskäyttäjät televisionkatselijoista toimittajiin ja kääntäjiin.

Sanasto laadittiin TSK:n vetämässä työryhmässä, johon kuuluivat Digita, FinnSat, Kuluttajatutkimuskeskus, Kuluttajavirasto & Kuluttaja-asiamies, Nokia, Suomen Kaapelitelevisioliitto, SW Television / Welho, Tampereen Tietoverkko, Viestintävirasto ja Yleisradio.

Sanasto valmistui elokuussa 2006, tasan vuosi ennen siirtymistä analogisesta televisiosta digitaaliseen. Sanasto on julkaistu PDF-tiedostona Sanastokeskus TSK:n WWW-sivuilla.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry. ISBN 952-9794-22-3 (PDF).


Palo- ja pelastussanasto (TSK 33)
Brand- och räddningsordlista, Fire and Rescue Vocabulary, Brand- und Rettungsglossar, Пожарно-спасательный словар

Palo- ja pelastussanaston tavoitteena on selventää alan käsitteitä, yhdenmukaistaa termejä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen käsitteille, ja siten helpottaa palo- ja pelastusalalla työskentelevien tai muuten sen kanssa tekemisiin joutuvien työtä. Sanaston laajuus on reilut 700 käsitettä. Lisäksi siinä on kymmeniä käsitekaavioita ja kuvia. Käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin-, englannin-, saksan- ja venäjänkieliset vastineet. Sanastoa on mahdollista käyttää hyväksi esimerkiksi alan opetustyössä ja kansainvälisissä yhteyksissä.

Kahdenkymmenen vuoden aikana ehtii tulla paljon uutta, muun muassa säädöksiä on muutettu ja palokalusto on kehittynyt, joten sanaston päivityksen tarve oli ilmeinen. Rahoitusta hankkeelle saatiin Palosuojelurahastosta, Palonehkäisyn erikoisrahastosta, sisäasiainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Hätäkeskuslaitokselta ja Rakennusteollisuus RT:ltä.

Sanasto laadittiin Sanastokeskus TSK:n vetämässä työryhmässä, jossa rahoittajien lisäksi olivat edustettuina Finlands svenska brand- och räddningsförbund, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Pelastusopisto, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Turvatekniikan keskus, Vakuutusyhtiöiden keskusliitto ja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka.

Palo- ja pelastussanasto valmistui kevättalvella 2006. Sanasto on julkaistu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Palopäällystöliiton yhdessä kustantamana kirjana, ja sitä voi tilata suoraan kustantajilta.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry. Kustantajat: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto. ISBN 951-797-215-6.


Tiivis tietoturvasanasto (TSK 31)
Koncis informationssäkerhetsordlista, Compact Vocabulary of Information Security

Tiiviin tietoturvasanaston tavoitteena on helpottaa tietoturvakäsitteistön omaksumista ja käyttöä. Sanastossa määritellään noin 80 tietoturvaan liittyvää keskeistä käsitettä ja esitellään muutamia keskeisiä kotimaisia tietoturva-alan organisaatioita. Käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin- ja englanninkieliset termivastineet. Sanasto soveltuu esimerkiksi tietotekniikan peruskäyttäjille ja heidän kanssaan viestiville sekä tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille.

Sanasto laadittiin Sanastokeskus TSK:n vetämässä työryhmässä, johon kuului asiantuntijaedustajat Elisa Oyj:stä, TeliaSonera Finland Oyj:stä, Viestintävirastosta, Finnet-liitto ry:stä, F-Securesta ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Tiivis tietoturvasanasto valmistui syksyllä 2004. Sanasto on julkaistu Taloustieto Oy:n kustantamana kirjana. Sanasto on julkaistu myös PDF-tiedostona.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry. Kustantaja: Taloustieto Oy. ISBN 951-628-412-4.


Paikannussanasto (TSK 30)
Positioneringsordlista, Vocabulary of Positioning

Henkilökohtaisen navigoinnin NAVI-ohjelman johtoryhmä päätti keväällä 2001 Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa perustaa hankkeen Paikannussanaston laatimiseksi. Hankkeen tuloksena valmistui kesäkuussa 2002 Paikannussanasto (TSK 30). Paikannussanasto käsittelee pääasiassa paikannukseen ja henkilökohtaisen navigointiin liittyviä peruskäsitteitä. Paikannuksen eri aloista on käsitelty muun muassa paikannusjärjestelmiä ja -menetelmiä, paikantamiseen liittyviä palveluja ja erilaisia paikannuslaitteita. Käsitteet on sanastossa pyritty kuvaamaan määritelmien ja huomautuksiin sisältyvien esimerkkien avulla. Sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot noin sadasta aihealueeseen liittyvästä käsitteestä. Lisäksi on kerrottu lyhyesti, mitä noin kymmenen paikannukseen liittyvää lyhennettä tarkoittaa. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi ja englanniksi. Sanasto on tarkoitettu alan ammattikielen käyttäjille eli paikannuksen ammattilaisten lisäksi muun muassa tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille.

Paikannussanasto valmistui kesäkuussa 2002. Sanasto on julkaistu kirjana ja PDF-tiedostona. Kirjaa voi tilata Sanastokeskuksesta 10 euron hintaan.

Kustantaja: Tekniikan Sanastokeskus, 2002. ISBN 952-9794-16-9.


Matkaviestinsanasto (TSK 29)
Mobilordlista, Vocabulary of Mobile Communication

Syksyllä 1999 joukko telealan organisaatioita käynnisti yhdessä Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa hankkeen vanhan Matkaviestinsanaston (TSK 19) saattamiseksi ajan tasalle. Hankkeen tuloksena syntyi uusi Matkaviestinsanasto (TSK 29), joka ilmestyi marraskuussa 2001.

Matkaviestinsanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot yli 300:sta aihealueeseen liittyvästä käsitteestä. Lisäksi on kuvattu lyhyesti noin 50 telealan järjestelmää ja organisaatiota. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi ja englanniksi. Määritelmät ja niitä täydentävät huomautukset on käännetty sekä ruotsiksi että englanniksi. Matkaviestinsanasto on julkaistu sekä kirjana että CD-ROM-versiona.

Kustantaja: Finnet Focus, 2001. ISBN 952-9794-13-4 tai 951-96626-5-0.


Multimediasanasto (TSK 28)
Multimedieordlista, Multimedia Vocabulary

Tekniikan Sanastokeskus käynnisti multimediasanastoprojektin Telehallintokeskuksen Terminologia-työryhmä aloitteesta keväällä 1997. Sanaston avulla oli määrä selvittää multimedia-aiheeseen liittyvät peruskäsitteet.

Sanastoon laadinnan päälähtökohtana oli selvittää, mitä multimedia oikeastaan on. Tätä lainasanaa käytetään paljon, mutta valitettavan usein täsmentämättä, viitataanko sillä tietynlaiseen tietoliikenteeseen, palveluun, järjestelmään, tallennusvälineeseen, aineistoon vai johonkin muuhun. Kaikki edellä mainitut voivat kyllä liittyä multimediaan, mutta tarkkaan ottaen niissä on kyse eri käsitteistä, joilla on omat ominaispiirteensä. Käsitteiden väliset erot paljastuvat täsmällisten määritelmien avulla, ja kullekin käsitteelle voidaan lopuksi valita mahdollisimman kuvaava termi. Täsmällisiä termejä käyttämällä taas voidaan selkeyttää viestintää etenkin silloin, kun pelkkä multimedia olisi ilmauksena liian epätarkka.

Multimediasanasto käsittelee aihettaan erityisesti tietotekniikan ja viestinnän yhtymäkohtana eikä sisällä näiden alojen muuta käsitteistöä. Sanaston käyttäjältä ei vaadita erityisiä ennakkotietoja, vaan aiheeseen voi tutustua sanaston avulla. Multimediasanaston käsitteiden määrä on rajallinen muun muassa siksi, että sanaston nopeaa valmistumista pidettiin tärkeänä; sanasto esittää termitietueina ja käsitekaavioina tiedot noin 80 alan käsitteestä. Suomenkielisten termien ja määritelmien lisäksi sanastossa annetaan termivastineet ruotsiksi ja englanniksi.

Multimediasanaston laatineeseen työryhmään kuuluivat TSK:n terminologi Katri Seppälä ja kymmenen asiantuntijaa multimedia-alalla toimivista yrityksistä ja valtion toimielimistä. Sanastoluonnoksesta saatiin lisäksi palautetta työryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta joulukuussa 1997 järjestetyn lausuntokierroksen avulla. Sanaston laatimiseen tarvittavan terminologisen työn rahoittivat Helsinki Media. Helsingin Puhelin Oyj, Nokia Mobile Phones, Nokia Telecommunications, Sonera Oy (aik. Telecom Finland Oy), Telehallintokeskus ja Yleisradio.

Kustantaja: Helsinki Media Erikoislehdet, 1998. ISBN 952-9794-11-8 tai 951-832-047-0.


Ympäristösanasto (TSK 27)
Miljöordlista, Environment Vocabulary, Umweltglossar, Vocabulaire de l'environnement

Ympäristösanasto on ensimmäinen suomalainen järjestelmälliseen käsiteanalyysiin perustuva ympäristöalan sanasto. Sen noin 300 hakusana-artikkelia sisältää kaikkiaan yli 400 käsitteen suomenkieliset kuvaukset. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Sanasto sopii hakuteokseksi ja tietolähteeksi kaikille, jotka työssään, opinnoissaan tai harrastuksissaan ovat tekemisissä ympäristöasioiden kanssa.

Kustantaja: Gummerus Kustannus Oy, 1998. ISBN 952-9794-10-X tai 951-20-5288-1.


Telepalvelusanasto (TSK 26)
Teletjänstordlista, Vocabulary of Telecommunication Services

Joukko telealalla toimivia organisaatioita käynnisti yhdessä Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa alkuvuodesta 1996 hankkeen Telepalvelusanaston laatimiseksi. Sanaston on tarkoitus täydentää ja päivittää vuonna 1991 julkaistua Telesanastoa.

Sanaston laatiminen on nopeasti kehittyvälle telealalle keino pitää huolta termistöstään ja näin selkeyttää alan viestintää. Mukaan otettiin sekä alan peruskäsitteitä että uusia palveluja. Uusista kansainvälisesti standardoiduista palveluista sanastoon valittiin sellaisia, jotka jo nykyään tai todennäköisesti lähitulevaisuudessa ovat myös suomalaisten käytettävissä. Sanaston suomalainen lähtökohta näkyy myös siinä, että esimerkiksi telealan yritystyyppien (telepalveluyritys, televerkkoyritys) määrittelyssä otettiin huomioon valmisteilla oleva Suomen Telemarkkinalaki. Erikoisalan asema taas painottui niin, että joukko maksuihin liittyviä käsitteitä kuten laskenta, laskutus ja tariffi, määriteltiin nimenomaan telealan lähtökohdista, vaikkakin käsitteet ovat käytössä myös muilla aloilla. Kuten nimenkin perusteella voidaan päätellä, sanastossa käsitellään pääasiassa erilaisia palveluja. Telealalla samalla termillä viitataan kuitenkin usein sekä palveluun että toiminteeseen eli tekniseen valmiuteen, jota hyödynnetään palvelun toteuttamisessa tai käytössä, joten pelkän termin perusteella ei aina ole mahdollista päätellä, kummastako on kyse.

Koska teleala sivuaa jokapäiväistä elämäämme, käsitteet on sanastossa pyritty kuvaamaan siten, että myös palvelujen käyttäjät voisivat määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla tutustua tämän erikoisalan käsitteisiin. Sanasto on siis ensisijaisesti suunnattu sellaisille käyttäjille, joilla ei ole laajaa telealan tuntemusta, mutta se sopii myös asiantuntijoiden ja maallikoiden välisen viestinnän tueksi. Sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot noin 160:stä telealan käsitteestä. Suomenkielisten termien ja määritelmien ohella termivastineet on annettu ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja viroksi.

Kustantaja: Finnet-liitto ry, 1997. ISBN 952-9794-08-8 tai 951-96626-4-2.


SDH-sanasto (TSK 25)
Vocabulary of SDH

SDH (synkroninen digitaalinen hierarkia) on yksi 1990-luvun uusista tiedonsiirtotekniikoista. Joukko telealan asiantuntijoita laati Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa SDH-sanaston, jossa määritellään suomeksi ja englanniksi noin 80 keskeistä SDH-tekniikan käsitettä. Termivastineet annetaan myös saksaksi ja ranskaksi. SDH-sanasto on tarkoitettu ensisijaisesti tietotekniikan asiantuntijoille ja heidän asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen.

Kustantaja: Puhelinlaitosten Liitto r.y. (nyk. FINNET-liitto), 1995. ISBN 951-96626-3-4 tai 952-9794-07-X.


Kaapeli- ja satelliittitelevisiosanasto (TSK 23)

Liikenneministeriön asettaman työryhmän ja Tekniikan Sanastokeskuksen koostama sanasto, jossa on noin 250 kaapeli- ja satelliittitelevisiopalveluihin ja -tekniikkaan liittyvää termiä ja määritelmää. Suomenkielisten termien ja määritelmien lisäksi sanastossa on englannin- ja ruotsinkieliset termivastineet. Sanasto on tarkoitettu ensisijaisesti kaapeli- ja satelliittitelevisiopalveluiden käyttäjille sekä markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa toimiville alan ammattilaisille.

Kustantaja: Painatuskeskus Oy (nyk. Oy Edita Ab), 1993. ISBN 952-9794-03-7.


Rikosilmoitussanasto (TSK 21)

Vuonna 1984 ilmestyneen Rikosilmoitussanaston (TSK 5) uusittu laitos: aineisto saatettiin ajan tasalle, ja sanastoon lisättiin muun muassa kulunvalvontatermistöä. Sanaston tarkoituksena oli yhtenäistää rikosilmoituslaitteistoihin liittyvää termistöä. Uudistetussa Rikosilmoitussanastossa on noin 240 suomenkielisiä termiä ja määritelmää. Sanaston vastinekielet ovat ruotsi, norja, tanska, englanti, saksa ja ranska.

Kustantaja: Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, 1993. ISBN 952-9794-02-9.


Tietohuollon sanasto (TSK 20)

Tietopalvelualan asiantuntijoiden ja Tekniikan Sanastokeskuksen yhteistyönä laatimassa sanastossa on reilut 300 tietopalvelu-, kirjasto- ja arkistoalan termiä ja suomenkielistä määritelmää. Teoksen painotus on tietohuollon ja arkistoinnin keskeisimmässä sanastossa. Vastinekielet ovat ruotsi, englanti, saksa ja ranska.

Kustantaja: Kirjastopalvelu Oy, 1993. ISBN 952-9794-00-2.


Matkaviestinsanasto (TSK 19)
Mobilteleordlista, Vocabulary of Mobile Communications

Matkaviestinsanasto pyrkii kattamaan matkaviestinnän eri alueet. Käytännön syistä painopiste on pitkälti matkapuhelinjärjestelmissä, mutta myös muut osa-alueet, kuten henkilöhaku, satelliittiviestintä ja merialueiden radioliikenne, ovat edustettuina. Sanasto sisältää noin 250 matkaviestinnän käsitettä. Sanastossa määritelmät ja selitteet annetaan suomeksi ja ruotsiksi. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi ja englanniksi. Matkaviestinsanasto on tarkoitettu oppaaksi alan käsitteistöön niin alan ammattilaisille kuin muidenkin alojen edustajille. Korvautunut uudemmalla sanastolla: TSK 29.

Kustantajat: Puhelinlaitosten Liitto r.y. (nyk. FINNET-liitto) ja Tele (nyk. Telia), 1993. ISBN 951-95567-9-6, ISBN 951-96626-2-6, ISBN 951-47-7073-0.


Telesanasto (TSK 18)
Teleordlista, Vocabulary of Telecommunications

Telesanasto sisältää noin 250 telealan keskeistä termiä. Käsitteiden määritelmät ja selitteet annetaan sanastossa suomeksi ja ruotsiksi. Sanaston vastinekielet ovat ruotsi, englanti, saksa ja ranska. Telesanasto on tarkoitettu ensisijaisesti telepalvelujen käyttäjille, ja niille ammattilaisille, jotka kertovat telepalveluista suurelle yleisölle, siis esimerkiksi tiedottajille, teknisille toimittajille ja lehdistölle.

Kustantaja: Puhelinlaitosten Liitto r.y. (nyk. FINNET-liitto), 1991. ISBN 951-95567-8-8, ISBN 951-90-2666-8.


Tekstiilisanaluettelo (TSK 17)
Tekstilordlista, Vocabulary of Textiles

Tekstiilisanaluettelo on alan asiantuntijoiden kokoama. Se sisältää 1095 suomenkielistä termiä ruotsin-, englannin- ja saksankielisine vastineineen seuraavilta tekstiilitekniikan aloilta: kehruu, lankatyypit, kutominen, trikoo, virheet ja kankaat. Pyrkimyksenä on ollut asettaa mahdollisimman yleinen vastine tehdaskohtaisten slanginimitysten edelle. Sanaluettelo on tarkoitettu tekstiiliteollisuudessa työskenteleville ja alasta kirjoittaville, opettajille ja kääntäjille sekä kaikille tekstiileistä kiinnostuneille.

Kustantaja: Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry; VAPK-kustannus (nyk. Oy Edita Ab), 1991. ISBN 951-95963-0-5, ISBN 951-37-0472-6.


Energiasanasto (TSK 16)
Energiordlista, Energy Vocabulary

Energiasanasto sisältää noin 400 energiatalouden termiä muun muassa polttoaineisiin, energian tuotantoon, energian siirtoon ja jakeluun, energian käyttöön, energian varastointiin, energiakauppaan ja energiapolitiikkaan liittyen. Suomenkielisten termien lisäksi sanastossa annetaan käsitteiden vastineet ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Määritelmät sanastossa annetaan suomeksi.

Kustantaja: LVI-kustannus Oy, 1989. ISBN 951-95567-3-7, ISBN 951-96098-1-4. Painos loppunut. Sanastoa saa monisteena Sanastokeskuksesta (à 17 euroa).


Turvallisuusalan sanasto (TSK 15)
Säkerhets- och bevakningsordlista

Turvallisuusalan sanasto sisältää noin 200 riskinhallinta-, turvallisuus- ja vartiointialan käsitettä. Suomenkielisten termien lisäksi sanastossa annetaan termien vastineet ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, englanniksi ja saksaksi. Määritelmät löytyvät suomeksi ja ruotsiksi.

Kustantaja: Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, 1989. ISBN 951-95567-2-9.


Teknisten alojen tutkinto- ja tehtävänimikkeitä (TSK 13)
Examens- och yrkesbenämningar inom de tekniska branscherna

Teos sisältää tutkinto- ja tehtävänimikkeitä sekä muutamia oppilaitosten nimiä, sotilasnimikkeitä ja arvonimiä. Tarkoituksena on antaa suomalaisille nimikkeille sellaiset vieraskieliset vastineet, joita kyseisiä kieliä puhuvissa maissa käytetään, ja tällä tavoin poistaa sitä kirjavuutta ja epätäsmällisyyttä, jota nimikkeiden käännöksissä esiintyy. Nimikkeiden kielet ovat suomi, ruotsi, tanska, islanti, norja, englanti, saksa, ranska ja japani. TEPAssa ei ole kuitenkaan mukana islantia eikä japania.

Kustantaja: Valtion painatuskeskus (nyk. Oy Edita Ab), 1988. ISBN 951-861-161-0, ISBN 951-95567-1-0.


Videosanasto (TSK 10)
Videoordlista, Vocabulary of Video

Videosanasto on laadittu kaupan ja kuluttajien käyttöön selventämään alan termien sisältöä. Sanasto täydentää alan SFS-standardeja. Videosanasto sisältää vajaat 200 alan käsitettä järjestelmiin, laitteisiin, tallennusvälineisiin ja ohjelmiin liittyen. Suomenkielisten termien ja määritelmien lisäksi sanastossa on ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.

Kustantaja: Valtion painatuskeskus (nyk. Oy Edita Ab), 1988. ISBN 951-860-023-1, ISBN 951-95567-0-2.


Terminologian sanasto (TSK 9)
Terminologiordlista, Vocabulary of Terminology

Terminologian sanasto sisältää 85 terminologian ja sanastotyön keskeistä käsitettä. Käsitteiden määritelmät annetaan suomeksi ja ruotsiksi ja suomenkielisten termien vastineet ruotsiksi, norjaksi, englanniksi ja saksaksi. Korvautunut uudemmalla sanastolla TSK 36.

Kustantaja: Tekniikan Sanastokeskus, 1986. ISBN 951-95566-9-9.


Vaatetussanaluettelo (TSK 8)
Konfektionsordlista

Vaatetussanaluettelo sisältää lähes 500 vaatetusalan keskeisintä termiä. Suomenkielisten termien lisäksi teoksessa annetaan vastineet ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Pyrkimyksenä on ollut mahdollisimman yleisen vastineen asettaminen tehdaskohtaisten slanginimitysten edelle.

Kustantaja: Suomen Standardisoimisliitto ry, 1985. ISBN 951-95566-8-0, ISBN 951-9336-99-0.


Työsuojelusanasto (TSK 7)
Arbetarskyddsordlista, Arbejderbeskyttelseordliste, Arbeidervernordliste

Työsuojelusanasto sisältää noin 700 termiä ja määritelmää neljällä pohjoismaisella kielellä, vastineet myös englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Korvautunut uudemmalla sanastolla TSK 35.

Kustantaja: Työterveyslaitos, 1985. ISBN 951-95566-6-4.


Palontorjuntasanasto (TSK 6)
Brandvärnsordlista

Palontorjuntasanasto sisältää 673 palontorjunnan keskeistä termiä ja määritelmää. Käsitteiden vastineet annetaan suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Korvautunut uudemmalla sanastolla Palo- ja pelastussanasto (TSK 33).

Kustantaja: Rakennuskirja Oy (nyk. Rakennustieto Oy), 1984. ISBN 951-95566-7-2, ISBN 951-682-104-9.


Kiinteistösanasto (TSK 4)
Fastighetsordlista, Real Estate Vocabulary

Kiinteistösanasto sisältää 250 kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen keskeistä termiä ja määritelmää sekä vastineet ruotsiksi ja englanniksi. Sanasto on tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistönhoitoalalla toimivien, kuten isännöitsijöiden, työnjohtajien ja muiden ammattihenkilöiden käyttöön.

Kustantaja: Rakennuskirja Oy (nyk. Rakennustieto Oy), 1984. ISBN 951-95566-4-8.


Asemakaavoituksen käsitteitä

Helsingin kaupunki tilasi Sanastokeskukselta pienen asemakaavoituksen käsitteisiin liittyvän sanastoprojektin, joka tehtiin syys-marraskuussa 2017. Sanastossa on 13 käsitettä ja yksi käsitejärjestelmäkaavio. Termit ja käsitekuvaukset ovat suomeksi. Sanasto keskittyy kaavoituksen peruskäsitteisiin, joille tarvittiin yhteisesti sovitut määritelmät asemakaavoituksessa käytettäviä tietojärjestelmiä ja järjestelmien keskinäistä yhteentoimivuutta varten. Sanaston laatinut työryhmä toivoo, että sanastotyötä jatkettaisiin ja että sitä laajennettaisiin kaavoituksen ja rakennetun ympäristön käsitteisiin. Sanastotyö rahoitettiin Asemakaavat yhteisenä tietovarantona -hankkeelle myönnetyllä KIRA-digi-tuella. Asemakaavoituksen käsitteitä on julkaistu TEPA-termipankin lisäksi Sanastokeskus TSK:n sivuilla PDF-muodossa.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK, 2017.


Asuntorakentamissanasto

Rakennustietosäätiön ja Tekniikan Sanastokeskuksen toimittamassa sanastossa on 65 termiä ja määritelmää suomeksi ja ruotsiksi. Sanasto laadittiin ympäristöministeriön tilauksesta asumissäännöksien uudistustyötä varten, ja se julkaistiin vuonna 1991.

Tiedustelut: Rakennustietosäätiö.


Betonirakenteet, polymeerit sillankorjausmateriaalina: sanasto (SILKO 1.202)

Vuonna 1990 valmistunut sanasto on osa Tiehallituksen siltojen korjausohjeita (SILKO). Sanaston termit kuvaavat muun muassa polymeeri- ja komposiittilajeja, betonin koostumusta sekä maalityyppejä. Sanastossa on 80 käsitettä määritelmineen, ja termit on annettu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.

Sanasto on julkaistu Tiehallinnon WWW-sivustolla PDF-tiedostona.

Julkaisija: Tiehallitus (nyk. Tiehallinto), 1990.


Elintarvikevalvonnan sanasto
Ordlista för livsmedelstillsyn – Anvisning om användning av terminologin inom områdena kontrollobjekt och tillsynsdata
Food Control Vocabulary – Guideline for Use of Terminology Related to Objects of Control and Control Data

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sanastokeskus TSK ovat laatineet Kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittämisprojektin (KUTI) yhteydessä elintarvikevalvonnan sanastoa. Sanastotyötä tehdään projekteina, jotka yhdistetään KUTI-projektin vaiheisiin niissä arvioidun sanastotyön tarpeen mukaan. Sanastoprojektien tarkoituksena on koota sanastojulkaisuksi tiedonkeruun kannalta keskeisimmät elintarvikevalvonnan käsitteet.

Sanastoa alettiin laatia alkuvuodesta 2007 noin vuoden mittaisena projektina (KUTI 1), jossa käsiteltiin valvontakohteisiin liittyiä käsitteitä. Työtä jatkettiin jälleen vuoden 2008 lopussa reilun vuoden ajan, ja tällöin aiheena olivat erityisesti tarkastuksissa kerättävät valvontatiedot (KUTI 2A).

Elintarvikevalvonnan sanasto on tarkoitettu ennen kaikkea elintarvikevalvontaviranomaisille valvonnan käsitteiden yhtenäistämiseksi erityisesti tietojärjestelmissä. Sanaston tarkoituksena ei ole siksi ohjeistaa suoraan elintarvikevalvontaa vaan selkeyttää ja yhtenäistää termien käyttöä yksiselitteisten määritelmien sekä termien käyttöä koskevien suositusten avulla.

Sanastossa määritellään 135 käsitettä. Käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä vastineet ruotsin ja englannin kielillä. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioilla. Sanaston ensimmäinen osa on valmistunut tammikuussa 2008 ja toinen osa keväällä 2010.

Sanasto on julkaistu TEPA-termipankin lisäksi Eviran sivuilla PDF-muodossa.

Julkaisija: Evira, 2010.


Ikäteknologiasanasto

Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteinen KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia, www.ikateknologia.fi) aloitti vuonna 2012 sanastotyön, jonka avulla on pyritty luomaan yhteistä ikäteknologian termistöä ikäihmisille, teknologisia ratkaisuja kehittäville yrityksille sekä vanhuspalvelujen tuottajille. Projektin aikana laadittiin suomenkielinen Ikäteknologiasanasto, joka valmistui marraskuussa 2014.

Ikäteknologiasanasto sisältää keskeisiä ikäteknologiaan liittyviä käsitteitä muutamilta erityisaloilta. Ikäteknologiasanaston aihealueita ovat muun muassa turvateknologian laitteet ja palvelut, erilaiset tekniset apuvälineet, kuten muistamisen, liikkumisen, kuulemisen ja näkemisen apuvälineet, sekä asumiseen, ajanvietteeseen, kommunikaatioon ja tiedonsaantiin liittyvät laitteet ja järjestelmät. Sanasto on ensimmäinen TEPA-termipankissa julkaistu sanasto, jonka kuvat on myös julkaistu TEPAssa.

Sanaston tavoitteena on luoda yhtenäisyyttä ja parempaa ymmärrystä ikäteknologia-alan yritysten sekä tuotteiden ja palvelujen käyttäjien välille. Lisäksi sanasto toimii tietolähteenä opiskelijoille, asiantuntijoille, toimittajille ja muille kiinnostuneille. Laajan kohdeyleisön vuoksi määritelmissä ja huomautuksissa on pyritty välttämään teknisiä yksityiskohtia ja sen sijaan pyritty nostamaan esiin tavallisen käyttäjän kannalta olennaisinta tietoa.

Sanastoa laativassa työryhmässä oli Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton lisäksi edustajia Aspa-säätiöstä, Esteettömyyskeskus ESKEstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Toimiva koti Domedista ja Vantaan kaupungilta. Sanastokeskuksen terminologi oli mukana työryhmässä sanastotyön asiantuntijana.

Sanasto on julkaistu KÄKÄTE-projektin sivustolla PDF-muodossa. Sanaston voi tilata paperiversiona Vanhustyön keskusliitosta tai Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta.

Kristina Forsberg, Hennariikka Intosalmi, Marika Nordlund ja Sirpa Suhonen: Ikäteknologiasanasto. KÄKÄTE-raportteja 3/2014. KÄKÄTE-projekti.
ISBN 978-951-806-213-7 (nid., Vanhustyön keskusliitto ry)
ISBN 978-952-9594-56-6-0 (nid., Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry)
ISBN 978-951-806-214-4 (PDF, Vanhustyön keskusliitto ry)
ISBN 978-952-9594-62-7 (PDF, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry)


Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeinen sanasto

RAKLI ja Sanastokeskus TSK käynnistivät loppuvuodesta 2014 sanastoprojektin. Projektin tavoitteena oli laatia yhtenäinen sanasto, johon on koottu kiinteistö- ja rakentamisalan tärkeimmät yhteiset käsitteet. Jotta sanastossa annettavat suositukset soveltuisivat kaikkien kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden käyttöön, haluttiin siihen valitut käsitteet määritellä laajapohjaisena yhteistyönä. Yhteinen käsitteistö tukee kaikenlaista alan viestintää, olipa sitten kyse viranomaisviestinnästä tai arkisista kiinteistönpidon vuorovaikutustilanteista. Lisäksi sanastoa on tarkoitus hyödyntää muun muassa lainsäädännön ja direktiivien valmistelussa, ja se tukee myös kansalaisten itsenäistä tiedonhallintaa. Sanaston termisuositukset ja määritelmät on tarkoitus viedä osaksi myös julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria.

Kiinteistö- ja rakentamisalan toimijat ovat vuosien mittaan laatineet useita sanastoja yhteistyössä Sanastokeskuksen kanssa, joten projekti alkoi aineiston kokoamisella ja karsimisella. Uutta sanastoa varten vertailtiin aiemmin laadittujen sanastojen päällekkäisyyksiä ja yhteyksiä ontologioihin sekä valittiin keskeisinä pidetyt käsitteet sanastoon. Uusi sanasto valmistui syksyllä 2016.

Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeinen sanasto sisältää tiedot 116 käsitteestä. Sanastossa käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla ja suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset. Suomenkielisten termien vastineet annetaan ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi käsitekokonaisuuksia havainnollistetaan käsitejärjestelmäkaavioiden avulla.

Sanastokeskus on ottanut Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeisessä sanastossa käyttöön uuden käsitekaavioiden piirrostavan. Kaavioissa noudatetaan UML (Unified Modeling Language) -merkintätapaa, joka on toinen kansainvälisesti standardisoiduista käsitejärjestelmien esitystavoista. Uuden menetelmän merkittävänä etuna on se, että käsitetiedot saadaan tuotua kaavioihin sanastotiedostosta automaattisesti.

Sanastoprojektia rahoitti ympäristöministeriö. RAKLI toimi koordinoijana, ja terminologisesta työstä vastasi Sanastokeskus TSK. Projektin asiantuntijaryhmään osallistuivat myös HOK-Elanto, ISS Palvelut, Kiinko, Rakennustieto, Suomen Kiinteistöliitto ja Tilastokeskus.

Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeisen sanaston versio 1.0 on julkaistu marraskuussa 2016 TEPA-termipankissa sekä Sanastokeskus TSK:n sivustolla PDF-muodossa.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK, 2016


Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2. laitos
Vocabulary of Real Estate Business, 2nd Edition

Vuonna 2001 julkaistusta Kiinteistöliiketoiminnan sanastosta valmistui päivitetty 2. laitos lokakuussa 2012. Se sisältää keskeisimmät kiinteistöliiketoimintaan liittyvät käsitteet. Julkaisun alkuosa sisältää pääosin samoja käsitteitä kuin vuonna 2001 julkaistu sanasto, mutta joidenkin aiemmin julkaistujen käsitteiden määritelmiä ja termejä on muokattu. Julkaisun loppuosaan on lisätty uusia käsitteitä, joiden aiheina ovat kiinteistösijoittaminen, ympäristö- ja energiatehokkuus sekä kiinteistöpalvelut.

Kokonaisuudessaan sanasto sisältää 128 käsitettä, joiden sisältö on kuvattu sekä suomen- että englanninkielisten määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Määritelmät ja huomautukset on laadittu suomeksi ja käännetty suomesta englanniksi. Käsitteille on annettu suomenkieliset termisuositukset ja niille englanninkieliset vastineet. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioilla, joiden toivotaan antavan lukijalle kokonaiskuvan kustakin sanaston aihealueesta.

Kiinteistöliiketoiminnan sanasto on tarkoitettu kaikille alan toimijoille ja osapuolille niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Sanaston tavoitteena on helpottaa myös kansalaisten itsenäistä tiedonhankintaa ja helpottaa asiantuntijoiden ja kansalaisten välistä viestintää.
Aloitteentekijänä sanaston päivityshankkeessa toimi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Projektin terminologisen työn rahoittivat johtoryhmän muodostaneet organisaatiot. Projektia koordinoi RAKLI ry, ja terminologinen työ tehtiin Sanastokeskus TSK:ssa.

Päivitetty Kiinteistöliiketoiminnan sanasto julkaistiin lokakuussa 2012 Sanastokeskus TSK:n ja RAKLI ry:n sivuilla PDF-muodossa.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2012.
ISBN 978-952-9794-33-1 (PDF).


KIMI-sanasto

KIMI on kiinteistötyön hallintajärjestelmä, jota koskevan julkaisusarjan neljäs osa on yhteistyössä Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa laadittu määrittelevä sanasto. KIMI-sanastossa on määritelty 158 keskeistä kiinteistötyöhön ja sen kehittämiseen liittyvää käsitettä, joita on kuvattu määritelmien lisäksi 12 käsitekaaviolla (TEPAssa ei käsitekaavioita).

Kustantaja: Suomen Kiinteistöliitto ry, 1994.


Kiinteistönpidon perussanastoa

Suomen Rakennuttajaliiton vuonna 1996 teettämä suomenkielinen sanasto sisältää nelisenkymmentä keskeistä kiinteistönpidon käsitettä, erityisaiheena muun muassa korjausrakentaminen. Vuonna 1998 sanastoon lisättiin ruotsinkieliset termit ja määritelmät. Ks. myös Kiinteistöliiketoiminnan sanasto.

Tiedustelut: Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI (nyk. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry).


Maataloustukien täydentävien ehtojen sanasto

Sanastokeskus TSK osallistui Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) toimeksiannosta maataloustukien täydentävien ehtojen sanaston tekemiseen. Sanasto valmistui vuonna 2006. Se sisältää noin 50 suorien maataloustukien täydentäviin ehtoihin liittyvää käsitettä. Käsitteet on määritelty suomeksi ja niille on annettu suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin- ja englanninkieliset vastineet. Sanastoa on tarkoitus hyödyntää valvonnassa käytettävän tietojärjestelmän kehittämisessä sekä alan viestinnän tukena.

Tiedustelut: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike)


Muovitermit

Muovitermit sisältää noin 3500 termiä, 50 suomenkielistä määritelmää sekä muovitekniikan lyhenteitä ja tunnuksia. Sanastossa on mukana muun muassa polymeeri- ja polymeerimateriaalityyppejä, dispersioita, lisäaineita ja seoksia, ominaisuuksia sekä kierrätykseen liittyviä käsitteitä. Suomen lisäksi teoksen vastinekielet ovat ruotsi, englanti, saksa ja ranska. Sanasto on tilattavissa kirjamuodossa Muoviyhdistyksestä.

Kustantaja: Muoviyhdistys ry, 1992. ISBN 951-9271-24-4.


Palkkahallinnon sanasto

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus TSK käynnistivät vuonna 2013 sanastotyön, jolla tuettiin palkkahallinnon yhteentoimivuuden intressiryhmän työtä. Ryhmä toimi osana SADe-ohjelman Yrityksen palvelukokonaisuus -hanketta. Vuoden 2016 alusta lähtien sanastotyötä jatkettiin kansallisen tulorekisterityön yhteydessä, sillä Palkkahallinnon sanastoa tullaan käyttämään tulorekisterin tietosisällön kuvauksen pohjana.

Palkkahallinnon sanastotyön tavoitteena on helpottaa palkkahallinnon ammattilaisten arkea ja tiedonsiirtoa työnantajien ja viranomaisten tietojärjestelmien välillä. Sanasto selkeyttää palkkahallinnon keskeisiä käsitteitä antamalla termisuosituksia, määrittelemällä käsitteitä, ryhmittelemällä ne palkkahallinnossa tapahtuvan käsittelyn näkökulman mukaan ja kuvaamalla eroja eri viranomaisten käytännöissä.

Palkkahallinnon sanasto sisältää suomenkieliset tiedot 342 käsitteestä. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla ja termeistä annetaan suomenkieliset suositukset. Termisuosituksissa on pyritty vähentämään alalla käytetyn termistön kirjoa ja edistämään sisällöltään samankaltaisten käsitteiden nimeämistä yhtenevällä tavalla. Tästä syystä osa termisuosituksista poikkeaa nykyisin käytössä olevista termeistä. Käsitekokonaisuuksien hahmottamisen tueksi suurin osa sanaston käsitteistä on esitetty myös käsitejärjestelmäkaavioiden avulla. Kaavioissa noudatetaan UML (Unified Modeling Language) -merkintätapaa.

Palkkahallinnon sanaston versio 1.0 on julkaistu TEPA-termipankin lisäksi Sanastokeskus TSK:n sivustolla PDF-muodossa.

Julkaisija: Kansallisen tulorekisterin perustamishanke, 2016.


Palveluliiketoiminnan sanasto
Ordlista för tjänsteinriktad affärsverksamhet, Vocabulary of Service Business

Palveluliiketoiminnan sanasto määrittelee 11 palveluliiketoimintaan keskeisesti liittyvää käsitettä. Sanaston pääkieli on suomi, mutta kaksikielisessä sanastossa kaikki käsitteitä koskevat tiedot on annettu sekä suomeksi että englanniksi.

Palveluliiketoiminnan sanasto on laadittu Tekesin toimeksiannosta Sanastokeskuksen terminologin tuella Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelman teemaryhmässä Teollisuuden palvelu- ja ratkaisuliiketoiminta: mitä sillä tarkoitamme?

Sanasto on julkaistu PDF-muodossa.

Julkaisija: Tekes, 2010.


Paperinkierrätyssanasto

Paperinkierrätyssanasto sisältää lähes 100 paperinkierrätystekniikkaan liittyvää termiä. Sanastossa määritelmät annetaan suomeksi ja vieraskieliset vastineet ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.

Kustantaja: Paperinkeräys Oy, 1994.


Rakentamisen laatukäsitteistö

Kymmenkunta keskeistä laatukäsitettä määrittelevä sanasto laadittiin TEKESin Rakentamisen laatu -tutkimusohjelman osaprojektina vuonna 1991. Suomenkielisten termien vastineet annetaan teoksessa ruotsiksi ja englanniksi.

Tiedustelut: TEKES tai Rakennustietosäätiö.


Sosiaalialan tiedonhallinnan sanasto, versio 4.0

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän Sosiaalialan tiedonhallinnan sanasto – Palveluihin, palveluprosesseihin ja asiakastietoihin liittyviä käsitteitä versio 4.0 valmistui vuoden 2017 lopussa. Sanasto sisältää suomenkieliset tiedot noin 630 käsitteestä. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla, ja termeistä annetaan suositukset. Lisäksi useita käsitekokonaisuuksia havainnollistetaan käsitejärjestelmäkaavioiden avulla. Sanaston versiossa 4.0 käsitejärjestelmäkaavioiden esitystapa on muutettu niin, että kaaviot ovat UML-muodossa.

Sanaston päivitysten ja siihen täydennettyjen uusien käsitteiden lähdeaineistona on käytetty ensisijaisesti lainsäädäntöä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämiä sosiaalihuollon tiedonhallinnan määrittelyjä.

Sosiaalialan tiedonhallinnan sanasto on tärkeä osa julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaista tiedonhallinnan kehittämistä, joka luo nykyistä parempia edellytyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle, tietojen yhteiskäytölle ja tietojen hyödyntämiselle. Sanastossa annettavien suositusten yhtenä tavoitteena onkin yhtenäistää sosiaalialan termien käyttöä valtakunnallisesti. Sanasto on tarkoitettu tietojärjestelmien kehittäjille, sosiaalihuollon asiakastietoja käsitteleville ammattilaisille sekä toiminnan kehittäjille ja muille asiantuntijoille, jotka tarvitsevat tietoa siitä, mitä sosiaalialan termit tarkoittavat. Yhtenäiset termit hyödyttävät myös sosiaalipalveluja hakevia ja käyttäviä kansalaisia ja sosiaalihuollon yhteistyötahoja.

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan sanaston versio 4.0 on julkaistu TEPA-termipankin lisäksi THL:n sivustolla PDF-muodossa.

Julkaisija: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2017


Sosiaalihuollon tietokomponenttien sanasto, v3.0 (THL, 2015)

Sosiaalihuollon tietokomponenttien sanaston versio 3.0 valmistui maaliskuussa 2015. Se sisältää suomenkieliset tiedot suurimmasta osasta sosiaalihuollon asiakastietomallin tietokomponentteja. Sanastossa esitetään yhteensä 252 tietokomponentteihin liittyvää käsitettä. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla, ja suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset. Osa käsitteiden välisistä suhteista havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla.

Tietokomponentit ovat semanttisia tietokokonaisuuksia, joita käytetään asiakirjallisen sisällön rakenteistamisessa. Sosiaalihuollon asiakastietomallissa tietokomponentit edustavat reaalimaailman ilmiöitä, jotka esiintyvät sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa. Tietokomponenttien mallintamisen perustavoitteena on varmistaa, että samantyyppiset tiedot tallennetaan asiakirjoihin yhtenäisellä tavalla. Toisena perusajatuksena on uudelleenkäytettävyys: tietokomponentin rakenne määritellään kerran, minkä jälkeen sitä hyödynnetään useassa eri asiakirjassa. Joitakin tietokomponentteja käytetään jopa kaikissa sosiaalihuollon asiakirjoissa. Tietokomponentit muodostavat tärkeän osan sosiaalihuollon tietoarkkitehtuuria ja toimivat semanttisen yhteentoimivuuden perustana

Sosiaalihuollon tietokomponenttien sanastoa voidaan hyödyntää sosiaalihuollon ja yleisemminkin julkishallinnon tietoarkkitehtuurityössä. Se palvelee myös tietomääritysten käyttäjiä, esimerkiksi tietojärjestelmätoimittajia sekä asiakirjarakenteiden suunnittelijoita.

Sosiaalihuollon tietokomponenttien sanaston versio 3.0 on julkaistu TEPA-termipankissa.

Julkaisija: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2015


Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjasanasto

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES ja Tekniikan Sanastokeskus laativat yhdessä Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjasanaston. Sanastossa on noin 150 käsitettä. Suomenkielisten termien ja määritelmien lisäksi sanastoissa on vastineet ruotsiksi ja englanniksi.

Julkaisija: STAKES, 1995


Suomalaisen ilmastointijärjestelmän (SIJ) sanasto

Osana laajempaa Suomalainen ilmastointijärjestelmä -tutkimusta laadittu ja vuonna 1992 valmistunut sanasto sisältää noin 30 suomenkielistä termiä ja määritelmää sekä käsitekaavioita (TEPAssa ei käsitekaavioita).

Tiedustelut: Sanastokeskus TSK (ent. Tekniikan Sanastokeskus).


Teollisen talonrakennuksen sanasto

Sanasto sisältää noin 80 talonrakentamiseen ja sitä koskevaan mallinnukseen liittyvää suomenkielistä termiä ja määritelmää. Sanasto on liitteenä TEKESin julkaisussa 32 Asiakaslähtöinen teollinen rakentaminen (TEKES 1992, ISBN 951-47-1919-0).

Tiedustelut: TEKES.


Ympäristöterveydenhuollon valvonnan sanasto – ohje valvontakohteisiin ja valvontatietoihin liittyvien termien käytöstä.
Ordlista för miljö- och hälsoskyddstillsyn – Anvisning om användning av terminologin inom områdena tillsynsobjekt och tillsynsdata
Vocabulary of Environmental Health Care Control – Guideline for Use of Terminology Related to Objects of Control and Control Data

Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Kuluttajavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Sanastokeskus TSK ovat vuodesta 2008 tehneet sanastotyötä ympäristöterveydenhuollon valvonnan tiedonkeruun kehittämisprojektiin (Yhti) liittyvän käsitteistön selkeyttämiseksi.

Sanastotyö on jaettu sanastoprojekteihin, jotka ovat liittyneet Yhti-tietojärjestelmäprojektin eri vaiheisiin. Ensimmäisessä sanastoprojektissa (Yhti 1), joka valmistui vuonna 2009, rahoittajina olivat Valvira ja Kuluttajavirasto, ja siinä käsiteltiin ympäristöterveydenhuollon valvontakohteita. Toinen projekti (Yhti 2), jota rahoittivat Valvira ja Tukes, vietiin läpi vuoden 2011 aikana, ja sen kohteena olivat erityisesti tarkastuksissa kerättävät valvontatiedot. Yhti 2 -sanastoprojektissa määritellyt valvontatietoon liittyvät käsitteet yhdistettiin Yhti 1 -sanaston valvontakohdekäsitteisiin, ja kokonaisuudeta muodostettiin julkaisu Ympäristöterveydenhuollon valvonnan sanasto – ohje valvontakohteisiin ja valvontatietoihin liittyvien termien käytöstä.

Sanasto on tarkoitettu ennen kaikkea kuntien valvontaviranomaisille ja muille ympäristöterveydenhuollon valvonnassa työskenteleville. Lisäksi sanasto helpottaa ympäristöterveydenhuollon valvonnan termejä tarvitsevien kääntäjien, toimittajien ja tiedottajien työtä.

Sanasto sisältää kaikkiaan 124 käsitettä, joille on annettu suomenkieliset termisuositukset ja joiden sisältö on kuvattu määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Termeille on myös annettu ruotsin- ja englanninkieliset vastineet. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioilla. Sanastossa määriteltävät käsitteet liittyvät ympäristöterveydenhuollon valvonnan eri osa-alueisiin eli terveydensuojeluun, kemikaalivalvontaan, tupakkavalvontaan ja kuluttajaturvallisuusvalvontaan.

Sanasto on julkaistu Sanastokeskus TSK:n sivuilla PDF-muodossa.

Julkaisija: Sanastokeskus TSK, 2011.


Städteknisk ordlista (TNC 101)

TNC 101 är en, i samråd med NRR, reviderad utgåva av TNC 77 Städteknisk ordlista från 1983. Behovet av en revidering har främst uppkommit för att nya metoder och en del ny utrustning tillkommit på städningens område, samtidigt som en del äldre utrustning tagits ur bruk. Att den städtekniska terminologin behövde aktualiseras visade sig också under senare hälften av 90-talet i samband med att städare allt oftare genomgick en särskild yrkesutbildning och erhöll yrkesbevis för detta. Initiativ till revideringen togs 1998 av NRR, Nordiskt Rengöringstekniskt Råd. Arbetet kunde sättas igång i januari 2001 i och med att Nordiska språkrådet då beviljade ekonomiskt stöd för projektet.

Cirka 35 termer har bytts ut i den nya utgåvan, som innehåller 273 svenska termer med definitioner. Nya begrepp som tillförts berör mest städredskap och metoder; de som tagits bort har till största delen med inaktuell städorganisation att göra. TNC 77 innehöll termmotsvarigheter på engelska, finska, grekiska, serbokroatiska, spanska, turkiska och tyska, medan den nya ordlistan har danska, engelska, finska och norska motsvarigheter. Den nya utgåvan är illustrerad med färgfotografier (inte med i TEPA).

Utgivare: Terminologicentrum TNC, 2002. ISBN 91-7196-101-1.


Skogsordlista (TNC 96)
Forestry Vocabulary

Skogsordlista innehåller ca 3 600 alfabetiskt ordnade termposter med svenska definitioner samt termmotsvarigheter på engelska, tyska och finska. Ordlistan täcker bland annat följande delområden: skogsbotanik, skogszoologi, skogsskötsel, skogsteknik, maskiner och redskap, skogsuppskattning, skogsekonomi, virkeslära och skogsbränslen.

Om det saknas egentlig termmotsvarighet på något av de främmande språken finns i vissa fall i stället en förklaring av begreppet på språket i fråga. Till skillnad från termer står sådana förklaringar inom hakparentes [].

Utgivarna: Tekniska nomenklaturcentralen och Sveriges Skogsvårdsförbund, 1994. ISBN 91-7196-096-1.


Färg- och lackteknisk ordlista (TNC 88)

Färg- och lackteknisk ordlista innehåller ca 1100 termer med definitioner på svenska och motsvarigheter på engelska, franska, tyska, danska, norska och finska. Ordlistan omfattar färgämnen och andra beståndsdelar i färg, lack och liknande produkter, tillsatsmedel, fysiska, optiska och kemiska egenskaper, färgtyper, metoder och utrustning för målning och tryckning samt önskvärda och icke önskvärda resultat.

Utgivare: Tekniska nomenklaturcentralen, 1988. Förlag: AB Svensk Byggtjänst. ISBN 91-7332-454-X.


Geologisk ordlista (TNC 86)
Glossary of Geology

Geologisk ordlista är en grundläggande ordlista innehållande centrala termer inom det geologiska ämnesområdet. Den omfattar 1 700 definierade termer med motsvarigheter på engelska, franska, spanska, tyska, danska, norska och finska. Ordlistan omfattar bland annat mineralogi och geokemi, kristallografi, vittring och erosion, magmatiska, metamorfa och sedimentära bergarter, strukturgeologi och tektonik, vulkanologi, geofysik, seismologi och fjärranalys, stratigrafi och geokronologi, paleontologi, kvartärgeologi, marklära, jordarter och sediment, landformer, glaciologi, malmgeologi och hydrogeologi.

Utgivare: Tekniska nomenklaturcentralen, 1988. ISBN 91-7196-086-X.


Kuntasanasto
Kommunal ordlista, Local Government Glossary

Valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 1998 yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa sanastoprojektin, jonka tarkoituksena oli tuottaa valtiovarainministeriön keskeisten toimialojen termejä sisältäviä monikielisiä sanastoja. Projektissa laadittiin tuolloin EMU-sanasto (1999), Budjettisanasto (2001), Verosanasto (2002) ja Työmarkkinasanasto (2005). Sanastosarjan jatkoksi on valmistunut Kuntasanasto (2013).

Kuntasanasto sisältää noin 220 keskeistä kunta-alan käsitettä, jotka on määritelty. Sanaston kielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Sanasto on suunnattu ensisijaisesti valtionhallinnon henkilöstölle, mutta siitä toivotaan olevan apua myös muille kunta-asioiden parissa työskenteleville ja alan termistöä tarvitseville. Sanaston tarkoituksena on yhdenmukaistaa termien käyttöä ja selkiyttää siten erikielisiä kunta-alan tekstejä.

Kuntasanasto sisältää kunta-alan organisaatioyksiköihin, luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, kunnan päätöksentekomenettelyyn, kuntatalouteen ja valtionosuusjärjestelmään, kuntajaon muuttamiseen sekä kunnan tehtäviin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Kuntien laajasta tehtäväkentästä johtuen sanasto sisältää hyvin monen alan käsitteitä. Sanastoon on valittu erityisesti kunta-alan säädöksissä esiintyvää käsitteistöä. Lausuntokierroksilla lisättäväksi esitettyjä käsitteitä pystyttiin hankkeen aikataulun vuoksi lisäämään sanastoon vain pieni määrä. Säädösmuutoksia on seurattu 1.6.2012 asti.

Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia, 2013.


Sosiaaliturvan sanasto

Sosiaaliturvan sanasto käsittää lähes 900 käsitettä, joista tärkeimmät on määritelty. Kaikille käsitteille on pyritty löytämään ruotsin-, englannin- ja saksankieliset vastineet.

Julkaisija: Huoltaja-säätiö, 1996. ISBN 951-747-105-X.


Ydinvoimatekniikan sanasto

Ydinvoimatekniikan sanasto sisältää yli 700 keskeisintä ydintekniikan termiä. Jokainen termi on määritelty. Termeille on annettu lisäksi ruotsin-, englannin- ja saksankieliset vastineet. Sanaston on laatinut ja julkaissut Suomen Atomiteknillinen Seura.

Julkaisija: Suomen Atomiteknillinen Seura ry, 1988. ISBN 951-99991-9-1.