You are here

Lukuohje

Pankki- ja rahoitussanasto on koottu terminologisten periaatteiden ja sanastotyön menetelmien mukaisesti. Kaikissa termitietueissa on ainakin suomen- ja ruotsinkielinen termi. Eräissä kokonaisuuksissa on tehty perusteellinen käsiteanalyysi, jolloin käsitteille on annettu terminologisten periaatteiden mukaan laaditut määritelmät. Tällöin käsitteiden väliset suhteet esitetään myös käsitejärjestelmäkaavioina. Muissa kokonaisuuksissa on annettu suomen- ja ruotsinkielisten termien lisäksi mahdollisesti englanninkieliset termivastineet ja toisinaan käsitteiden kuvauksia tai lisätietoa esimerkiksi termien käytöstä.

Pankki- ja rahoitussanastohankkeen sanastotyöryhmän laatimissa tietueissa lähteeksi on merkitty "Pankki- ja rahoitussanasto / Bank- och finansterminologi (TSK)". Tällaisen aineiston tekijänoikeudet ovat TSK:lla ja sanastotyöryhmän koordinointiryhmällä.

Termipankkiin on syötetty myös muiden kuin sanastotyöryhmän laatimia aineistoja. Tällöin ilmoitetaan tiedon lähde, ja tekijänoikeudet ovat aineiston tuottajalla. Nämä aineistot on saatettu laatia eri periaattein kuin sanastotyöryhmän laatima aineisto.

Termitietueen rakenne ja sisältö

Kooste käsitteiden yhteydessä käytettävistä merkintätavoista:

lihavointi ensimmäisellä rivillä suositettavat suomenkieliset termit (ensimmäisenä suositettavin ja sen jälkeen hyväksyttävät synonyymit)
linkki määritelmässä tai huomautuksessa, viittaa tässä sanastossa esiintyvään toiseen käsitteeseen
(2) homonyymi; sanastossa on useita kirjoitusasultaan samanlaisia termejä, joilla on eri merkitys, esim. kulutusluotto (1) ja kulutusluotto (2)
* termiehdotus
mieluummin kuin:
hellre än:
rather than:
termin käyttöä ei suositella kielellisistä syistä (esim. vierasperäisyyden vuoksi)
ei:
inte:
not:
termi tarkoittaa eri asiaa kuin suositettava termi, eikä sitä pitäisi käyttää tässä merkityksessä
termi on vanhentunut
sv ruotsinkieliset vastineet (ensimmäisenä suositettavin ja sen jälkeen hyväksyttävät synonyymit)
en englanninkieliset vastineet (ensimmäisenä suositettavin ja sen jälkeen hyväksyttävät synonyymit)
vastine viittaa määriteltyä käsitettä laajempaan käsitteeseen
vastine viittaa määriteltyä käsitettä suppeampaan käsitteeseen
˜ vastine viittaa hieman määritellystä käsitteestä poikkeavaan käsitteeseen
/FI/ Suomessa käytettävä termi
/SE/ Ruotsissa käytettävä termi
/US/ Yhdysvalloissa käytettävä termi
/GB/ Isossa-Britanniassa käytettävä termi
pl termiä käytetään vain monikkomuotoisena
n neutri (ruotsin ett-suku)
verbi termitietueen alussa merkintä tarkoittaa sitä, että käsite on verbi ja kaikki vastineet ovat verbejä
yksittäisen termin jälkeen merkintä tarkoittaa sitä, että kyseinen termi on verbi vaikka määritelty käsite on substantiivi (Esimerkiksi ruotsissa saatetaan käyttää terminä vain verbiä, vaikka suomessa olisi vastaavasta käsitteestä yleisesti käytössä substantiivi.)
(Finansinspektionens föreskrifter) kaarisuluissa termin perässä saatetaan antaa termin käyttöalaa kuvaava täsmennys (jollain lähialalla tai esimerkiksi toisessa organisaatiossa samasta käsitteestä saatetaan siis käyttää eri termiä)
‹sijoitusrahastot› kulmasuluissa termitietueen alussa saatetaan antaa ala, jolle määritelmä on rajattu (jollain lähialalla termiä saatetaan siis käyttää hieman toisessa merkityksessä)

Käsitejärjestelmäkaaviot

Käsitejärjestelmäkaaviot ja sanasto-osuus on tarkoitettu toisiaan tukeviksi esitysmuodoiksi. Kaaviot havainnollistavat käsitteiden välisiä suhteita ja auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia.

Sanastossa esiintyy seuraavanlaisia käsitesuhteita ja terminologisten käsitesuhteiden vakiintuneita merkintätapoja:

Käsitteen merkitseminen kaavioon

  • sanasto-osuudesta on poimittu kaavioon suositettava termi, mahdollinen homonyymin numero suluissa ja määritelmä
  • lihavoimaton termi on kaaviossa helpottamassa kaavion tulkintaa, mutta sitä ei ole määritelty sanastossa

Hierarkkinen suhde (puudiagrammi)

  • vallitsee laajemman yläkäsitteen (korko) ja sitä suppeamman alakäsitteen (yksinkertainen korko) välillä
  • alakäsite voidaan ajatella yläkäsitteen erikoistapaukseksi

Koostumussuhde (kampadiagrammi)

  • alakäsitteet ovat osia yläkäsitteenä olevasta kokonaisuudesta
  • kaksoisviiva: kokonaisuuteen tarvitaan tyypillisesti monta kyseisenlaista osaa
  • esimerkiksi vuosi koostuu keväästä, syksystä ja talvesta

Funktiosuhde (nuoli)

  • käsitesuhde, jota ei voida luokitella hierarkkiseksi tai koostumussuhteeksi (esim. ajalliset, paikalliset, toiminnalliset, välineelliset sekä alkuperään ja syntyyn liittyvät suhteet)
  • funktiosuhteen tyyppi käy yleensä ilmi määritelmän kielellisestä muodosta
  • esimerkiksi korontarkistuspäivän ja korkokannan välillä on funktiosuhde: tietyn pääoman voimassaoleva korkokanta tarkistetaan korontarkistuspäivänä

Moniulotteinen käsitejärjestelmä (puudiagrammin lihavoitu viiva)

  • yläkäsitteestä päästään erilaisiin alakäsitevalikoimiin käyttämällä eri jaotteluperusteita
  • yhden jaotteluperusteen mukaiset (kaaviossa tietyn paksunnetun viivan alla olevat) alakäsitteet eivät voi yhdistyä uudeksi käsitteeksi (esimerkiksi vaihtuva korko ei voi olla kiinteä korko)
  • useasta eri ulottuvuudesta poimittuja alakäsitteitä voidaan yhdistää uusiksi käsitteiksi (esimerkiksi ohjauskorko voisi ainakin periaattessa olla joko kiinteä korko tai vaihtuva korko)
  • jaotteluperuste on usein merkitty lihavoidun viivan viereen (esimerkiksi korkoa (1) kerryttävän pääoman tyypin mukaan)

Katkoviivat kuvaavat käsitesuhteita, jotka ovat käsitteen ymmärtämisen kannalta tärkeitä mutta määrittelyn kannalta epäolennaisia, joten suhteet eivät käy ilmi määritelmistä.

Käsitejärjestelmäkaavioissa käytettyjen merkintöjen selitykset:


merkit

suomi