You are here

Lukuohje

Pankki- ja rahoitussanasto on koottu terminologisten periaatteiden ja sanastotyön menetelmien mukaisesti. Kaikissa termitietueissa on ainakin suomen- ja ruotsinkielinen termi. Eräissä kokonaisuuksissa on tehty perusteellinen käsiteanalyysi, jolloin käsitteille on annettu terminologisten periaatteiden mukaan laaditut määritelmät. Tällöin käsitteiden väliset suhteet esitetään pääsääntöisesti myös käsitejärjestelmäkaavioina. Muissa kokonaisuuksissa on annettu suomen- ja ruotsinkielisten termien lisäksi mahdollisesti englanninkieliset vastineet ja toisinaan käsitteiden kuvauksia tai lisätietoa esimerkiksi termien käytöstä.

Pankki- ja rahoitussanastohankkeen sanastotyöryhmän laatimissa tietueissa lähteeksi on merkitty "Pankki- ja rahoitussanasto / Bank- och finansterminologi (Sanastokeskus)". Tällaisen aineiston tekijänoikeudet ovat Sanastokeskuksella ja Pankki- ja rahoitussanaston koordinointiryhmällä.

Termipankkiin on syötetty myös muiden kuin sanastotyöryhmän laatimia aineistoja. Tällöin ilmoitetaan tiedon lähde, ja tekijänoikeudet ovat aineiston tuottajalla. Nämä aineistot on saatettu laatia eri periaattein kuin sanastotyöryhmän laatima aineisto.

Termitietueen rakenne ja sisältö

Kooste käsitteiden yhteydessä käytettävistä merkintätavoista:

lihavointi suomenkieliset termit; ensimmäisenä suositettavin ja sen jälkeen sallittavat synonyymit
linkki määritelmässä tai huomautuksessa, viittaa tässä sanastossa esiintyvään toiseen käsitteeseen
(2) homonyymi; sanastossa on useita kirjoitusasultaan samanlaisia termejä, joilla on eri merkitys, esim. kulutusluotto (1) ja kulutusluotto (2)
uudistermi
termförslag
new term
uudistermi
mieluummin kuin:
hellre än:
rather than:
termin käyttöä ei suositella kielellisistä syistä (esim. vierasperäisyyden vuoksi)
ei:
inte:
not:
termi tarkoittaa eri asiaa kuin suositettava termi, eikä sitä pitäisi käyttää tässä merkityksessä
sv ruotsinkieliset vastineet; ensimmäisenä suositettavin ja sen jälkeen sallittavat synonyymit
en englanninkieliset vastineet; ensimmäisenä suositettavin ja sen jälkeen sallittavat synonyymit
termi viittaa määriteltyä käsitettä laajempaan käsitteeseen
termi viittaa määriteltyä käsitettä suppeampaan käsitteeseen
˜ termi viittaa hieman määritellystä käsitteestä poikkeavaan käsitteeseen, mutta siitä ei kuitenkaan voi sanoa, että se olisi laajempi tai suppeampi kuin määritelty käsite
/FI/ Suomessa käytettävä termi
/SE/ Ruotsissa käytettävä termi
/US/ Yhdysvalloissa käytettävä termi
/GB/ Isossa-Britanniassa käytettävä termi
pl termiä käytetään vain monikkomuotoisena
n neutri (ruotsin ett-suku)
verbi termitietueen alussa merkintä tarkoittaa sitä, että käsite on verbi ja kaikki vastineet ovat verbejä
yksittäisen termin jälkeen merkintä tarkoittaa sitä, että kyseinen termi on verbi vaikka määritelty käsite on substantiivi (Esimerkiksi ruotsissa saatetaan käyttää terminä vain verbiä, vaikka suomessa olisi vastaavasta käsitteestä yleisesti käytössä substantiivi.)
‹Finansinspektionens föreskrifter› kulmasuluissa termin perässä saatetaan antaa termin käyttöalaa kuvaava täsmennys (jollain lähialalla tai esimerkiksi toisessa organisaatiossa samasta käsitteestä saatetaan siis käyttää eri termiä)
‹sijoitusrahastot› kulmasuluissa termitietueen alussa saatetaan antaa ala, jolle määritelmä on rajattu (jollain lähialalla termiä saatetaan siis käyttää hieman toisessa merkityksessä)
Käsitekaavio: viittaus yhteen tai useampaan käsitekaavioon, jossa käsite esiintyy; käsitekaavion nimi toimii linkkinä
Lähde: taho, jolla on tekijänoikeudet käsitteen kuvaukseen

Käsitejärjestelmäkaaviot

Käsitejärjestelmäkaaviot ja sanasto-osuus on tarkoitettu toisiaan tukeviksi esitysmuodoiksi. Kaaviot havainnollistavat käsitteiden välisiä suhteita ja auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia.

Sanastossa esiintyy seuraavanlaisia käsitesuhteita ja terminologisten käsitesuhteiden vakiintuneita merkintätapoja:

Käsitteen merkitseminen kaavioon

  • sanasto-osuudesta on poimittu kaavioon suositettava termi, mahdollinen homonyymin numero suluissa ja määritelmä
  • lihavoimaton termi on kaaviossa helpottamassa kaavion tulkintaa, mutta sitä ei ole määritelty sanastossa

Hierarkkinen suhde (kolmioon päättyvä viiva)

  • vallitsee laajemman yläkäsitteen (korko) ja sitä suppeamman alakäsitteen (yksinkertainen korko) välillä
  • alakäsite voidaan ajatella yläkäsitteen erikoistapaukseksi
  • kolmion kärki osoittaa yläkäsitteeseen

Koostumussuhde (vinoneliöön päättyvä viiva)

  • alakäsitteet ovat osia yläkäsitteenä olevasta kokonaisuudesta
  • 1..*: kokonaisuuteen tarvitaan tyypillisesti yksi tai useampi kyseisenlainen osa
  • esimerkiksi vuosi koostuu keväästä, syksystä ja talvesta
  • vinoneliö kiinnittyy yläkäsitteeseen

Assosiatiivinen suhde (viiva ilman symbolia)

  • käsitesuhde, jota ei voida luokitella hierarkkiseksi tai koostumussuhteeksi (esim. ajalliset, paikalliset, toiminnalliset, välineelliset sekä alkuperään ja syntyyn liittyvät suhteet)
  • assosiatiivisen suhteen tyyppi käy yleensä ilmi määritelmän kielellisestä muodosta
  • esimerkiksi korontarkistuspäivän ja korkokannan välillä on funktiosuhde: tietyn pääoman voimassaoleva korkokanta tarkistetaan korontarkistuspäivänä

Moniulotteinen käsitejärjestelmä (viiva, jonka yhteyteen on merkitty jaotteluperuste)

  • yläkäsitteestä päästään erilaisiin alakäsitevalikoimiin käyttämällä eri jaotteluperusteita
  • yhden jaotteluperusteen mukaiset (kaaviossa tietyn paksunnetun viivan alla olevat) alakäsitteet eivät voi yhdistyä uudeksi käsitteeksi (esimerkiksi vaihtuva korko ei voi olla kiinteä korko)
  • useasta eri ulottuvuudesta poimittuja alakäsitteitä voidaan yhdistää uusiksi käsitteiksi (esimerkiksi ohjauskorko voisi ainakin periaattessa olla joko kiinteä korko tai vaihtuva korko)
  • jaotteluperuste on usein merkitty viivan yhteyteen (esimerkiksi korkoa (1) kerryttävän pääoman tyypin mukaan)

Täydentävä tieto (katkoviiva)

  • katkoviivoilla merkitään käsitesuhteita, jotka eivät käy ilmi määritelmien sanamuodoista vaan kerrotaan esimerkiksi huomautuksessa
  • katkoviivoilla kuvatut käsitesuhteet täydentävät määritelmiä ja tukevat käsitteen ymmärtämistä
  • Käsitejärjestelmäkaavioissa käytettyjen merkintöjen selitykset:


    merkit

suomi